Lauantaina 7.2 Juhalla oli kuutosvaljakko lenkillä. Liinan kiinnityskohta poikkesi kun seisoivat odottamassa ankkuri maassa. Valjakko karkasi hevosreen perään ja muutamaa kilometriä myöhemmin kun se saatiin kiinni oli meidän pieni päivänpaisteemme kuollut.Kuristunut\ Niska poikennut.
Vastaantuulleelta traktorilta Juha kuuli että olivat ojaan väistäneet, arvaltiin että olisiko siinä vaiheessa jäänyt kiinni.
Vielä on vaikea uskoa että tällaista voi tapahtua. Korppu oli kaikkien suosikki ihanan rauhallisen luonteensa vuoksi ja ikävä on luonnollisesti kova.
"Mutta nyt minäkin pääsen Nangijalaan. Pian, ihan pian minä lennän sinne. Ehkä tänä yönä. Tuntuu siltä kuin se tapahtuisi tänä yönä. Minä kirjoitan äidille lapun ja panen sen keittiön pöydälle, niin että hän löytää sen, kun hän aamulla herää.
Näin minä kirjoitan siihen:
Älä itke äiti!
Nangijalassa
tavataan! "
-Astrid Lindgren: Veljeni, Leijonamieli-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti