Surullisia uutisia

Unnasta leikatut patit olivat pahanlaatuisia. Patologin lausunnosta: "Lausunto
Tutkituissa näytepaloissa todettiin kohtalaisen pleomorfinen pahanlaatuinen histiosytäärinen kasvain,
histiosytäärinen sarkooma."

Unna voi tällä hetkellä hyvin. On jopa liian innokas liikkumaan, jotta leikkaushaavat parantuisivat kunnolla. Ikävää on kuitenkin se että patteja on Unnassa useita lisää ja emme voi tietää, mitä huominen tuo tullessaan. Nyt nautimme ihanasta tytöstämme niin paljon kuin mahdollista.

Huolta, iloa ja uusia suunnitelmia

Kuluneeseen viikkoon on meidän perheessä mahtunut monia tunteita. Unnalla löydettiin muutama patti, jotka leikattiin ja nyt odotellaan huolestuneina patologin lausuntoa noista. Unna on oma pirteä itsensä, mutta huoli on toki meillä kaikilla kova. Leikkauksesta Unna on toipunut toistaiseksi hyvin, jopa liiaksikin tekisi mieli liikkua ja touhuta.

Unnan tilanteesta johtuen jalostussuunnitelmat muuttuivat. Hallan astutus siirrettiin aiemmaksi ja Unna jää lepäilemään. Nyt meillä on siis peukut pystyssä astutuksen suhteen.

Malamuutti rintamalla sitä vastoin on iloisia uutisia. Kävimme katsomassa meidän tulevaa pentua Neatut Nani Natibvik, kutsumanimeltään Aatu, muuttaa meille kahden viikon päästä.

Unnan juoksut alkoivat

Vihdoinkin kauan odotetut Unnan juoksut alkoivat. Pentue suunnitelma etenee siis.
Muutenkin touhua on riittänyt. Saimme oman reen vihdoinkin. Laitan kuvia kunhan kerkeän ottamaan. Uutta vetävää paerheenjäsentä myös on mahdollisesti tulossa, siitä tarkemmin ensi viikonlopun jälkeen :)

Lunta ja välillä pakkastakin on riittänyt. Hiihto Ukon kanssa oli aika epäonnistunut yritys, mutta reen kanssa Ukko ja Manta vetävät mielellään.

Lunta ja pakkasta

Talvi alkoi onneksi täällä etelämmässäkin tammikuussa. Malamuuttien kanssa on on päästy vetämään reellä ja touhu onkin maistunut mukavasti. Kovin pitkiä lenkkejä ei olla tehty, kun toinen vetäjä on kuitenkin niin nuori. Mantalla on intoa kovasti, mutta siinä kun Ukko menee tasaisesti ja yleensä aika rauhallisesti, Manta ottaa spurtteja.

Kuvat 29.1.12 Jämiltä, jossa oli mukavaa ajella hyvillä urilla.
Pakkasta on ollut liiaksikin. Kuormanveto koe, joihin Ukon kanssa piti lähteä peruttiin liian kovan pakkasen takia. Saa nähdä, onnistuuko meidän yritys sillä saralla tänä talvena. 
Eerika ja Halla aloittivat uuden TOKO kurssin, tavoitteena startata kilpailuissakin keväällä. Saa nähdä, mitä tulee. 

Unnan juoksuja odotellaan edelleen. Saatiin sulholtakin (Teelikamentten Lumiukko) talvisia terveisiä.

Sallassa talvea hakemassa

Joulu oli ja meni, me kyllästyimme vihdoin kuraan! Käynnistimme auton ja laitoimme upouuden koirakärryn perään. Vietimme muutaman mukavan päivän Sallatunturin leirintäalueella. Pakkasta oli sopivasti, lunta mukavasti ja kivaa oli. Manta pääsi ekaa kertaa reen eteen ja Ukon kanssa vetivät mielellään lumella. Myös hiihtämistä koirien kanssa ja ilman pääsimme harrastamaan. Matka peräkärryn kanssa sujui hyvin ja ilmeisesti koiratkin siitä tykkäsivät, kun aina mielellään sinne takaisinkin hyppäsivät.

Kaikki, niin ihmiset kuin koiratkin, nauttivat olostaan kovasti. Valkoinen maisema piristi kaikkia ja oli hauska seurata erityisesti Mantan ensimmäiseen lumeen tutustumista. Manta kaivoi ja hyppeli hangessa innoissaan. Nyt vaan odotellaan lunta tänne etelänpäänkin.

Talvea odotellessa

Joulukuu alkoi ja koirien lenkit ovat pelkkää kuraa edelleen. Juha on ajellut Ukon ja Mantan kanssa Kick Bikellä ympäri kylää iltaisin. Koirat, pyörä ja mies ovat joka päivä aivan kurassa. Vetäminen on kuitenkin sujunut muuten hyvin. Ukko tykkää juosta kaverin kanssa ja Manta seuraa innostuneena mukana. Lenkit ovat reilu 5km yleensä kerrallaan.
Mantan eka juoksukin oli ja meni jo. Juoksun jälkeen Manta muutti Ukon kanssa samaan tarhaan ja alun koppikyräilyn jälkeen hyvin on mennyt (Koppeja on kaksi, jotta kukaan ei jää ilman, Ukko vaan aluksi ajatteli omistavansa molemmat.

Lunta siis odotellaan kovasti kaikki. Pakkasta on muutamana aamuna ollut ja heti on kivaa, kun maa on kovaa ja kuivaa :)
Koiraperäkärry etenee hitaasti mutta varmasti. Ensimmäinen yksiö ensimmäisestä paritalosta on valmiina.

Alma Karelia Challenge

Viikonloppu meni Lappeenrannassa Alma Karelia Challenge sulanmaan kilpailuissa. Ukon (Hauenkuonon Cidda) kanssa osallistuimme DS1 luokkaan eli yksin olisi Ukon pitänyt jaksaa minut vetää. Rata oli haastava, paljon mäkiä ja erityisesti ylämäet olivat haastavia.
Itse kilpailu ei sujunut meillä tällä kertaa mestarillisesti. Ukkoa kiinnosti suuresti radan varrelle kokoontunut yleisö, ihanan tuoksuiset puskat ja kaikki muu mahdollinen. Maaliin päästiin, mutta tyytyväinen en oikein osaa olla, koska Ukko ei todellakaan tehnyt parastaan. Mantan kanssa treenilenkki samalla radalla meni innoissaan eli taitaa tuolle Ukolle sopia nuo lajit, joissa on kaveri mukana. Yksin edellä juokseminen ei ole ollenkaan niin hauskaa.

Kuvaaja Eerika Majalainen

Tapahtuma itsessään oli mukava. Paljon mukavia ihmisiä, ihania koiria ja hienosti sujuneet järjestelyt.

Kuvaaja Eerika Majalainen